Mereltä puhalsi illlan tuuli
        joka siskoksille kuiski:
                Aika on tullut, -kaikki sen kuuli,
        taas uinumaan käydä yöksi.
 
                Tuuli puuhasi hiljaa vihellellen
        yöksi nukkuma-paikkaa uinua.
                Sanoi unisena rantaan katsellen:
        on aika auringon mailleen painua!
 
                Aamulla tuuli heräsi kattoparrun alta,
        se vaahdosta maukkaan puuron keitti.
                Syömättä kalat ei olla malta,
        kun tuuli sen niille rantaan heitti.
 
                Viimein tuuli myös kauniin sävelen
        siskoksille rannan kaisloilla soitti;
                Pois purjehti tuuli aavalle seilaillen.
        -Vaan tytöille uusi kesäpäivä koitti!