1683145.jpg

Kuva: Meeri Pohjankukka.

1.           Käy kello mitaten kuluvaa aikaa.

    On alussa sumuinen kesä aamu.

                 Hiipii huoneen hämärään runon haamu.

    Tuntee sielu  mun outoa taikaa.

     2.         Aatos kesäistä lämpöä mielii,

    mut' haamu on tullut kertomaan muuta.

                 Hän varjoja kaipaa ja täysi kuuta,

    mulle ajoist' menneistä toden kielii.

      3.        Oi aurinko hämärä huoneesta poista.

    käy päivään huomen, vie surun lasti....

                - Voi totuus sattua sydämmeen asti.

    En tahtoisi kuulla tarinaa moista.

     4.         Viimein ikkuna soppeeni valoa jakaa,

    Kai sittenkin vahvempi olen kuin tiedän.

                 Myös toistenkin murheita paremmin siedän.

    - Kaikuu hiljainen virsi seinän takaa.-