Neidon ikkunan alla kasvoi
kaunis kaihon kukka.
             Kiharaksi vain latvoista taipui,
neidon tumma tukka.
              Kasvimaalta katseli, kevätlinnun silmä,
inkivääri ja kurjenmiekka.
              Pihamalla asteli, korea sulho kylmä,
 -pois meni saapasniekka. 
 
                Neito lemmessä ikävässä riutui,
-odotti monta vuotta.
                Murheeseen kaunis kukka kuihtui,
neito odotti suotta.
                Harmaaksi taipui tumma tukka,
pihalla suri inkivääri.
                Vaihtui villaiseksi nailon sukka,
lämpöä kaipasi sääri.
                
 
               Saapui viimein ylpeä sulho,
-kun orjantappura kukki.
                Kompuroi pihalle nuhruinen urho,
piha portin aukon tukki.
                Vaan täysi oli jo kärsimys kulho,
kehräsi surua vanha rukki.  
                Oli ikävän voittanut jo unho,
-mene pois sinä ristilukki.