Ilta ajaa taivaanrannalla punaista
            pilveä kiihkeästi takaa.
                  Yö saapuu äkkiä horisontista,
            pimeyden kaiken ylle jakaa.
 
                   Yössä vain silmät äkäiset
            kirkkaina saalistain kiiltää.
                    Työssä on pyydystäjät nälkäiset,
            niiden katse viiltää.
 
                    Pöllö huhuilee näreen oksalla
            suuria silmiään räpytellen.
                     Susi syöksyy pensaikosta taidolla,
            jalkojaan pyyntiin verrytelllen. 
 
                      Nyt pysykää poissa täältä korvesta, 
            -oi ihmisen lapset arat.
                       Ei ole ihminen kummempi saalista,
            -kun loppuu eläimen ruokavarat!