Kukkia, kukkia ja laululintu,
         kaiken näki surujen sotilas.
               Sotilaan rinnassa surun tuntu,
         hän on tunteiden potilas.
 
                 Jos mies sodan saisi takaisin ilon,
         voisi elellä lailla muiden.
                 Taas näkisi kirkkaan auringon kilon,
         laulaisi joukossa iloisten suiden.
 
                 Miettii mies murheen alhossa,
         ne tunteet sota pilasi.
                  Kulkee varjojen tummassa laaksossa,
         vaikka onnea itselleen tilasi.
 
                   Aika hitaasti parantaa vamman,
         minkä sota miehelle toi.
                    Vain aika pelastaa tunteen ramman,
         jonka sodan kauhut loi!