Sellaillaan vielä kerran sen vanhan sanakirjan sivuja.

    Kas tuossa sanotaan, että konstaapeli on kouluttamaton laivan perämies! Nykyisinhän sanalla on aivan toinen merkitys. Tosin kyllä konstaapelitkin nykyisin seilailevat virkansa puolesta ainakin poliisiveneissä. Ovat kyllä nykyisin hyvin koulutettetuja sekä merenkäyntiin että virkaansa.

     Skeppare, laivuri on rantavesillä kulkevan aluksen kuljettaja eli päälikkö. Vielä tuossa sanakirjassa mainitaan, ettei nimitystä saa missään tapauksessa sekoittaa isompien valtamerialusten Kapteeni nimitykseen.

    Seilattiinpa laivaa rantavesillä tai suuremmilla valtamerillä, niin joka tapauksessa tarvittiin ainakin Boren, pohjantuulien ja talvimyrskyjen haltijan suojelusta. Oli tietenkin myös hyvä jos Neptunus tai Kreikalainen Poseidon,  meren kuningas, oli suosiollinen purjehtijalle. Poseidonin isä oli Kronor ja äiti Rhea. Kreikkalaisella meren kuninkaalla oli myös puoliso jonka nimi oli Amfrite (Amphitrite.)

    Pahalla kelillä ja ukkosmyrskyssä pyydettiin apuun Tor, ukkosen jumala. Nääki puolestaan oli virran haltija, jonka myötämielisyyttä tarvittiin ainakin suurten vuorovesi vaihtelualueiden keskellä seilattaessa. Fundyn lahdella pohjois-Amerikan koillisosassa on peräti 15 metrin vuorovesi ero. Virta saattaa olla niin voimakas, että pienellä heikkomoottorisella aluksella saa seilata, pahimmassa tapauksessa puoli vuorokautta paikallaan, ennenkuin pääsee satamaan. Argenttiinassa Puertto Galledos'issa on mitattu noin 10 metrin vuorovesi vaihtelu.  

    Merirosvoja vastaan on taisteltu kaikin mahdollisin keinoin entisaikoinakin. 1800-luvulla Turkin sulttaani myönsi merenkäviöille Arabian kielisiä suojelukirjeitä, ne oli nimeltään firmaanit eli fermaanit. Niillä pyrittiin turvaamaan Suomalaisten alusten kulku, Afrikan rannikolla välimerellä, merirosvojen hallitsemilla alueilla purjehdittaessa.... Vielä vuonna 1829 merirosvot kaappasivat välimerellä Suomalaisen parkkilaiva Helsingforssin. Se on tietojen muukaan viimeinen 1800 -luvun Suomalais aluksen kaappaus.