Haapa kesällä hiljaa kuiskaa:

                      -Tuuli on nyt lauha.

                                 Loivana laine silloin loiskaa,

                      -sylis' meren oli rauha.

 

                                 Haaveisiin unohtui sielu vapaa,

                      hyväili kesän lempeä tuoksu.

                                 Suven lämmön aurinko takaa,

                      -näin soitteli puron juoksu. 

     

                                 Myllertää tänään selkä meren.

                      Haapa lehdetön ikävään vaipuu.

                                 Aalto vaahtoaa rantaan kuohuen.

                      Luonto syksyn pauhuun taipuu.