Keväällä kalasääsket kävivät katsomassa pesäänsä siellä Seilin lähellä. Tulivat kuitenkin häirityiksi jonkun toimesta ja häipyivät paikalta. Nettikameraa tarkkaillen odottelin lintujen tulevan takaisin, mutta ne eivät palanneet pesälle. Ajattelin niiden jo löytäneen paremman pesäpaikan ilman kameravalvontaa
 jostain luonnon puusta.
             Turun Sanomain eilinen uutinen kuitenkin kertoi jotain ihan muuta niiden pesäpaikka mieltymyksistä.
             Enakkoluuloton kalasääski pari oli värkännyt pesänsä Nauvoon teleliikennemaston huipulle, ihan 72 metrin korkeuteen. Sinne oli emolintu pyöräyttänyt kaksi munaa, jotka kuulema ovat jo kuoriutuneet poikasiksi.
             Aprikoin mielessäni olisiko kysymyksessä juuri tuon, aikaisemmin Seilin pesää kotipaikkanaan pitäneen kalasääskiparin muuttohanke pois kameran tarkkailevan silmän alta? Joka tapauksessa tuo pesäpaikka tarjoaa ainakin lintulajille sen vaatiman esteettömän näkyvyyden ympäristöön. Ja huh, huh jos tuulee tuivertaa vähänkin rankemmin, niin kalasääsken poikasilla on kova urakka pysytellä kynsin nokin kiinni pesässä. Toisaalta putous ylhäältä kestää niin kauan, että siinä ehtii pienilläkin siivillä räpiköidä melkoisesti vauhtia jarruttaen ennen maahan tuloa.Voipi jopa oppia lentämään äkisti, jos alkaa olla sen kehitysvaiheen aika. Toivotaan poikasille onnistunutta ensilentoa       
 männynlatvojen tasalle, joissa sen normaalit pesimiskorkeudet sijaitsevat.
              Jospa linnulla on aikaisemmin ollut sellainen epämääräinen "minua tarkkailee joku" tunne siellä Seilin pesällä!
              Nyt moisen tunteen syntymiseltä on karsittu tehokkaasti luulot pois! Tuolla korkeuksissa ei tarkkaile kuin ainoastaan joku toinen huimapäinen ohi lentävä lintu hetkittäin.
              Rauhaa ja raikasta ilmaa riittää uuden pesäpaikan asukkaille runsain mitoin.