Tuuli koivun oksista rakenteli
         koko viime kevät kesän.
              Siellä tien varrella asetteli,
          valmisti puuhun tuulen pesän.
 
              Harakka näki siinä kaksion,
          etsi ovea majaan sisään.
              Outo oli asunto, koki paitsion,
          -ei ollut ovea mitään!
 
              Pyöritteli päätään lintu ymmällään,
          pyrstö ylös alas keikkui.
              "Harakka on totisesti hämillään"!
           Varis pilkkalaulua raakkui.
 
              Harakka olikin lintu viisas,
            perusti pesän päälle "sokkelin".
              Siellä kesällä pieniä lintuja piisas.
            On harakka lintu nokkelin!