Ilosilmin, hymyhuulin nuoruus astuu,
elon ensi taistoon.
Oppia etsii elämästä, on kokemisen kaipuu.
-Nuorukainen luottaa vaistoon.
Kirkas on aurinko taivaallas,
kaunis on väri maailman.
Nuoruuden into ne maalas.
Taistossa elon mies varttuu.
-Mikä muuttaa ihmisluonteen?
Mies lujin käsin tehtäviinsä tarttuu!
Huomaa kateuden kovan juonteen.
-Käy mies päättäväinen uuteen taistoon
kasvoin kovin.
Vartes on vankka, tahtosi luja, tiet on
avoimin portein.
Astuu vanhus hiljaa elon viime
virstaa, -verkkaisesti aivan.
Kulkee kohti kotia, jättää taakse
turvapaikan, kirkon keskilaivan.
Saarnan kuuli uskosta ja uudesta
elämästä.
Kirkkomaalla hiljaa kuiskaa: " Askel
vanhuuteen kestä. "
Kommentit