kuva: Meeri pohjankukka.          

                       Meri kasvatti tuulisen rannan asukkaan,

jonka käsi tuntee peräsimen, paremmin kuin oman armaan.

                       Koura on puristanut pinnaa jo kymmenet vuodet.

Oman rakkaan kättä vain muutaman hetken.

 

                      Siinä ovat nyt kaikki miehen aarteet , alla silmien.

-Suuri meri, tuttu vene ja rakkain ihminen.

                      -Jos vielä riista tai kalan pyytää vois,

se ravinnon riittävän rantojen väelle tois.

 

                      Purje pullistuu kuin onnesta täyttyvä rinta.

kaikesta on maksettava toisinaan, -se nälän hinta.

                      Vaan päivä tai kaksi ilman ruokaa, -ei merkitse mitään.

-Ei raha tee onneliseksi, meistä ihmisistä ketään!