1982606.jpg         kuva: www.freewebs,com

                 Ratsu ripeä metsän polkua ravaa.

    Kumu kuuluu muistojen kavioiden.

                 Yli veräjän hyppää, ei kukaan avaa.

    Sade  taivaan mustaa, vanhojen muistojen.

                  Mies ratsastaa pois eilisestä.

    Ilta saapuu, ravi loppuu, sen vauhti maksaa.

                  Hepo höyryää vaahdoten hiestä.

    Vielä tovin se miestä kait kantaa jaksaa.

                 -Ori väsynyt lepää, se uneen vaipuu.

    Ei kukaan muistojaan voi paeta pois.

                  Mieleen tulee mennyt,- ja kaipuu.

    Luoja päättää, koska taakka liian raskas olla vois;

                -Pyyhkii pois, - ikävät muistot raskaat.

    Säästää muistot, - mukavat, iloiset rakkaat.-