1988814.jpg Kuva: www.vastavalo.fi

  1.            Yön tunteina kuihtunut kukka,

    kosteutta kuiviin lehtiinsä kerää.

                  On yöllä sen lehdissä nuoruuden nukka.

    Kukka kuiva taas unesta elämään herää.

  2.             Kuu katsoo kuinka kukka kauniiksi muuttuu,

    se kukkia tahtoo näin, -vain yöllä.

                  Päivisin elo ain', -liian kovaksi vaihtuu,

    kukka elossa pysyy vain, -tahdon työllä.

  3.             Yötä ikuista toivoo -nyt vanha kukka.

    Olla tahtoo se kaunis ruusu, -yön mustan pimeän .

                   Kaste kylmä on kukan veri, ja hurme tukka.

    Pois kaipaa kukka, aina toimista työn ja päivän.

                --Se on vain vanha kukka, -ruusu pimeän yön.--