Venäläinen hallitsija alkoi selkein pyrkimyksin painostaa Suomen silloisia oikeuksia monin keinoin. Painettiin mm. julistuskirja asevelvollisuudesta ns. asevelvollisuuslaki. Laki julkaistiin ilman kansanedustuslaitoksen hyväksyntää. Maamme oma kansallinen sotaväki lakkautettiin vuonna 1901. Suomen kaarti lakkautettiin vasta 1905. Maamme kaikkien tärkeiden kysymysten ratkaisut oli tarkoitus siirtää suoraan Venäjän neuvonatajien ja hallitsijan valtaan.

                Kiihkeä sorto Venäjän taholta herätti ajatuksen aseellisesta vastarinnasta. Syntyi aktiivisia koulupoikajärjestöjä päämääränään Suomen itsenäistyminen. ---Näistä ajoista tämä vapaamuotoinen, osittain mielikuvituksen värittämä pieni kirjoitus kertoo, keskittyen vain muutaman rohkean henkilön toimiin vaaratilanteessa.  

                   Vuonna 1902 järjestettyjen kutsuntojen yhteydessä kasakat komennettiin rauhoittelemaan aktivistien joukkoa suurtorille.  -Kasakat suhtautuivat ylimielisesti joukkoon, joka oli kokoontunut vastustamaan asevelvollisuutta Venäjän joukoissa. Kasakat karauttelivat hevosillaan väkijoukon keskelle pyrkien hojoittamaan kokoontuneen väen. He saivat monen aktivistin veren kiehumaan raivosta. Urheimmat miehet oli ahdistettu lähelle Aleksanteri toisen patsasta. Häijyimmät kasakoista olivat vetäneet miekkansa esiin ja heiluttelivat niitä pelottavan näköisesti kohden Suomalaisia. Rohkeimmat aktivistit eivät tästä pelästyneet vaan roimivat kasakoita ja hevosia vöillä, ja kaikellaisella oksilla ja laudan pätkillä, joita olivat käsiinsä saaneet. He onnistuivatkin saamaan muutaman hevosen kasakoineen pois taiston tuoksinnasta, hevosten laukatessa vauhkoontuneena silmittömästi sivuun.  

                      Taistelevasta joukosta erottui edukseen eräs herrasmies, joka kävekykepillä taidokkaasti miekkaillen, haastoi kasakan toisensa perään ottamaan selkäsaunan. Miehen kepinkäyttö taito oli taikurimaisen loistavaa! Herran nimi oli Mauritz Mexmontan, hän oli yliopiston miekkailun opettaja. Kasakoiden miekat lensivät katuun, kun kävelykeppi teki taikojaan niiden kantajille!  

                      Myös Eugen Schauman kunnostautui iskemällä häntä ahdistelleen kasakan alas hevosen selästä. Kasakalta meni rytäkässä taju.

                       Eräs iso riski työmies sai kimppuunsa kasakan, joka yritti ratsastaa miehen nurin. Työmies ei kaatunut, vaan tarttui isoilla kourillaan hevosta yht'aikaa sekä taka- että etujaloista. Mies karjahti julmasti ja  kampesi ratsukon nurin....  Kahakka jatkui aikansa ja raukesi sitten. Nyt oli kuitenkin vastarinta aloitettu toden teolla.

                        Ylioppilaspiireissä alettiin aseistautua. Eugen Schauman toimi saadakseen ampumaharrastuksen leviämään kansan keskuuteen. Muodostui myös terroristimaisia ryhmiä Bobrikovin raivaamiseksi pois tieltä. Ennenkuin ne ehtivät toteuttaa suunitelmansa, ampui Schauman Bobrikovin kesäkuun 16 pvä. 1902.---Vuonna 1904 helmikuussa syttyi Japanin ja Venäjän välille sota.  Se synnytti Suomessa uuden toivon. Japanille toivottiin menestystä sotatoimeen, jotta meillekin tarjoutuisi tilaisuus vapautua sorrosta.

                                            Loppu.