Kuva: Meeri Pohjankukka.                                            Vaarit keskustelee saaressa:

     -Suomen kansallislintu laulujoutsen on sitten kaunis lintu. Sillä on valkeana hohtava sulkapeite ja kauniisti kaartuva kaula. On hienoa kuunnella kun se virittää trumpettimaisen äänensä kuuluvasti töräytellen ja toitotellen raikuvasti!                                                                                                                                                                    -On ne muutkin joutsenet ihan siedettäviä lintuja. Se pikkujoutsen muistuttaa kovasti laulujoutsenta. Se on vain pienempi, pulskempi ja paksukaulaisempi.                                                                                    -Niin, kyllä Suomen linnut ovat kauniita, oli sitten kysymys vesilinnuista tai metsälinnuista.  Kyhmyjoutsen on se aatelisnenällä varustettu joutsen, jolta on ikäänkuin motattu silmät mustaksi. Sen ovat ihmiset tuoneet Suomeen.                                                                                                                    -Kyllä, kyllä, mutta mitäs tykkäät niistä muista niin sanotuista tuontilinnuista? Sellaisista kuin kanadan-hanhi, joka on tänne istutettu olemaan vuodesta 1964 lähtien. Tai merimetso, joka on itse saapunut ensin pesimään Suomenlahden ulkosaarille 1990 -luvun puolessa välissä. Se on sieltä levinnyt jo lähes joka puolelle. Onneksi se sentään talvehtii länsieuroopassa! Harmaahaikara on puolestaan ilmestynyt uudistulokkaana jo 1920 -luvulla harvalukuisena. Nyttemmin niidenkin kanta on osoittanut leviämistä ja niitä näkyy yhä enemmän. Pidän kyllä kaikkia näitä viimeksi mainittuja jollain lailla tuontilintuina....

                                     -No en tykkää varsinkaan siitä merimetsosta. Se muistuttaa jotain hemmetin esihistoriallista lentoliskoa veivikauloineen. Lisäksi se työntää, niin musta lintu kuin onkin, kamalat määrät valkeata ulostetta, joka värjää niiden pesimäsaaren ihan kummitusluodon väriseksi ja pahalta haisevaksi.                                                        -Niin se on, ettei niiden vierasperäisten lintujen ulostuskaan imeydy Suomen luontoon!                                                                                                                                                                                                               -Juman -kekka, vai pitäskös sanoa juman -kakka! Nyt julistetaan tuotilintukapina. Siitä olkoon ensimmäisenä merkkinä tämä pieni pakina!                                                                                                                          -Juu, karkoitetaan kaikki vierasperäiset linnut haulikoilla paukutellen  johonkin kaukaiselle saarelle. Palkataan muutamia ripeitä haulikkomiehiä vahtimaan ja pitämään ne siellä. Samalla voitas karkottaa myös kaikki verkonrepijä hylkeetkin samoihin maisemiin! Melskatkoon siellä sitten niin paljon kun jaksavat keskenään. Ja koristelkoon saarensa vaikka kretuliinin väriseksi paskallaan!                                                                                                                                                                                                           -Kyllä, kyllä, sinne vaan kaikki veivikaula linnut, mun puolesta se harmaahaikarakin voisi mennä samaan jengiin. Kanadanhanheltakin voisi joku tarkka sihtinen veijari posauttaa aina silloin tällöin muutaman pyrstösulan irti. Sehän on alunperin riistalintu.- Oppisi pysymään poissa meidän uimarannoilta liukumiinoja levittämästä!